Alkeiskurssi pärähti virallisesti käyntiin luennon voimin. Paljon tuttua asiaa, mutta myös pohdittavaa jäi mieleen. Kovasti on homma muuttunut sitten minun aktiivisimman harrastusajanjakson lajin parissa. Toki olen seurannut paljon lajiin liittyviä juttuja sivusilmällä, mutta onhan se meininki ihan erilaista kuin n. viisi vuotta sitten.
Isoin pohdittava asia on kontaktiesteet ja niiden suoritustekniikka. Olen aiemmat koirat opettanut 2 on 2 off -systeemillä ja jotenkin pienessä mielessäni ajattelin, että ilman muuta Nurillekin opetan kaikille kontakteille pysähdykset. Osaltaan siksi, että pysyn itse perässä ja minulle jää aikaa ohjailla. Juoksukontakti on minulle aivan vieras maailma, mutta sen verran olen seurannut hommaa, ettei niitä ole kovin helppo opettaa esim. puomille. Vaatii hurjan paljon toistoja, toistoja ja toistoja.
Puomilla haluan ehdottomasti pysähtymisen ihan vain siksi, että pelaan sillä itselleni ohjausaikaa. Jos siis kuvitteellisesti joskus kisoihin saakka päästään. Mutta A:lla juoksukontakti kuulostaa varsin järkevältä koiran etupään kannalta. Ajatusta laitoin muhimaan ja selailinkin jotain videoita / blogipostauksia aiheesta. Josko A:n opetuksesta saisi itselleen selkeän vision rakennettua ennen kuin alkaa sohimaan itse esteen kimppuun.
Kotiläksynä paikallaoloja ja käskystä liikkeellelähtöjä ohjaajan sijaintia muutellen. Tuttua juttua, mutta tätä tuskin voi koskaan treenata liikaa. Lähtöjen suhteen olen päättänyt ottaa tiukan linjan heti alusta asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti